Pohjoisen puutarhan vappuaatto 2011

Lauantaina 30.4.2011 Kaakkurin kasvitieellisessä puutarhassa on vielä isoja lumikinoksia. Lämmintä on kaksi astetta ja välillä muutama lumihiutale leijailee maahan.  Suuria alueita on kuitenkin jo sulana, mutta maa on pääosin hyllyvän märkää. Haravahommiin olen päässyt pienellä alueella talon päädyssä. Tulppaanien hiipat nousevat terhakkaasti kolmessa takapihan penkissä. Muualla ei vielä sipulikukkia ole näkyvissä. Ylimmän kuvan hiipat saattavat Darwin Red -tulppaaneja, jotka istutin toissa syksynä, mutta samaan penkin laitoin viime syksynä myös White Emporia, Queen of Nightia ja Angelique -tulppaaneja. Tässä vaiheessa en kyllä erota mikä on mikäkin.

Himalajan tyräkki nousee taas. Se on hankittu toissa kesänä Puutteenkylän puutarhasta. Monta muutakin elonmerkkia pihalla on jo havaittavissa: saniasten juurista työntyy vihreitä kiekkoja ja esikot odottavat esiintymisvuoroaan.

Azorit osa 8: Maaliskuun kukkaloistoa

Atsaleat kukkivat puistoissa monen värisiä, tässä pinkkinä versiona.

Sinisarja

En tiedä vielä nimeä näille valkeille kaunokaisille.

Tämäkään ei ole tuttu.

Lantana camara

Puutarhurin uni

Näin huhtikuun ensimmäisellä viikolla seuraavan unen:

"Heräsin kirkkaaseen auringonpaisteeseen ja ryntäsin katsomaan joko lumet ovat sulaneet. Takapihallani oli metrinen hanki, mutta naapurin pihalta työntyi pitkävartisia värikkäitä tulppaaneja paksujen kinosten läpi. Olin istuttanut syksyllä pari sataa tulppaania ja nyt ne näyttivät siirtyneen naapurin puolelle. Halusin ehdottomasti nauttia kukkaloistosta myös itse, joten tein virallisen anomuksen toimintaympäristölautakunnalle. Anomuksessa pyysin että voisin poimia muutaman tulppaanin naapurin pihalta. Sain luvan kolmeen tulppaaniin. Laitoin tulppaanit lasiastioihin ja istutin ne lumihankeen. "

Tarkoittaakohan tämä uni sitä, että 200 sadasta tulppaanistani nousee pintaan vain kolme? Vai kertookohan se vain puutarhurin malttamattomuudesta?

Azorit osa 7: Omituisia puita ja muita ihmeitä

Puusaniainen läheltä, kaukaa ja vielä kauempaa.

Matala palmu läheltä ja kaukaa. Palmun nimi on vielä hakusessa.

En tiedä tämän puun nimeä vielä.

Ginkgo biloba -kuja Furnasin kasvitieteellisessä puutarhassa. Ginkgoa eli neidonheisipuuta kutsutaan eläväksi fossiiliksi, sen arvioidaan kasvaneen maapallolla jo 250 miljoonaa vuotta. Yksilöt elävät jopa tuhatvuotiaiksi. Vanhimmat ja kookkaimmat puut elävät Kiinassa ja Japanissa. Edes Hiroshiman yllä räjähtänyt atomipommi ei saanut ginkgoa hengiltä. Euroopassa ginkgoa käytetään kaupunki-ilman puhdistukseen.

Kumipuu Jose Antonio Borgesin puutarhassa.

Puiden oksien varjoja Furnasin kasvitieteellisessä puutarhassa.

Taxodium distichum Furnasin kasvitieteellisessä. Tämän puun juuret työntyvät maanpinnalle omituisiksi saarekkeiksi. Koko puuta en valitettavasti onnistunut saamaan kuvaan.

Mikähän tämän parrakkaan puun nimi mahtaa olla?

Rauta on värjännyt plataanien rungot punaisiksi. Ilmiö ei kuulemma vahingoita puita.



JATKUU..LISÄÄ PUITA TULOSSA

Azorit osa 6: Vesiaiheita...

Huvipursisatama eri valaistuksissa hotelli Marina Atlanticon parvekkeelta kuvattuna

Pohjoisrannikon tyrskyjä.

Luotsivene lähestyy laivaa.

Laivaa rantautuu.

Merinäkymä nököalapaikalle johtavalta tieltä.

Furnasin rikkihöyryjä

Azorit osa 5: Kukkivia parvekkeita, kiveyksiä, rakennuksia...

Ponta Delgadassa jokaisen asunnon parveke on upean kukkivan taidetaonnan tuote. Parvekkeet kukkivat tietenkin muutenkin.

Takapihoja Hotelli Marina Atlanticon sivuikkunasta kuvattuina. Tumma taivas enteilee rajua sadekuuroa.

Ponta Delgada, vanhat kaupunginportit  (Portas da Cidades) 1800 -luvulta.

Saõ Pedro, Ponta Delgada

 Talo Avenidalla.

Sete Cidadesin kirkko

Hautausmaa, Ponta Delgada

Myös katukiveykset kukkivat.

Melkein jokaisen talon seinässä on joku uskontoon liittyvä kuva. Sete Cidadesista löytyi mummolasta tuttu suojelusenkelikuva - anjo da guarda.

Käsityötaidetta myytävänä

Sete Cidades, kaksoisjärvet.